24 toukokuuta 2022
On tärkeää, miten ja kenen kanssa kommunikoimme
Yli puolet maailmanlaajuisesti tapahtuvasta muuttoliikkeestä on naisten tekemää. Tästä huolimatta maahanmuuttajina pidetään yleensä miehiä. Tämä johtuu suurelta osin viestinnän vaikutuksesta, joka rakentaa sellaista kuvaa. Siihen vaikuttaa myös käsitys, joka meillä on kustakin maasta tulevien maahanmuuttajien kansallisuudesta.
Jos tarkastelemme esimerkiksi maahanmuuttajien lähtömaita Espanjassa, voimme huomata, että viime vuosikymmeninä ne ovat muuttuneet erittäin merkittävästi. Vuonna 1998 tulijoita oli eniten Marokosta (190 497), Ranskasta (143 023) ja Saksasta (115 395). Vuonna 2011 tapahtui merkittävä muutos, jolloin kolme yleisintä tulomaata olivat Romania (809 409), Marokko (766 187) ja Ecuador (478 894). Vuoteen 2021 mennessä kolme suurinta ryhmää olivat Marokosta (775 936), Romaniasta (658 773) ja Britanniasta (313 984).
Tästä päästään yhteen tärkeimmistä näkökohdista käsiteltäessä maahanmuuttajia: viestintään. Hallituksen ja yhteiskunnan on välttämätöntä luoda viestintäkanavia, joita sovelletaan aina kyseisen tilanteen mukaan (sota, nälänhätä, paremman elämän etsiminen, ihmiskauppa jne.), sekä mm. sukupuolen ja kansallisuuden mukaan, koska on tärkeää ottaa huomioon maahanmuuttajien eri tarpeet. Esimerkiksi kommunikoidessa eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa tulee huomioida sekä sanalliset että fyysiset vivahde-erot vuorovaikutuksessa. Näiden sävyerojen merkitys voi kasvaa, kun kommunikoidaan ihmisten kanssa, joilla voi olla jokin sairaus, esimerkiksi traumaperäinen stressihäiriö. Toisaalta tilanne on hyvin erilainen, jos kohtaamme maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne maista, joissa on samanlainen kulttuuri ja elintaso. Meidän on osattava kommunikoida sujuvasti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.
Tästä syystä meidän tulisi kehittää viestintää inkluusion välineenä yhteiskunnassa kehittämällä molemminpuolisen vuorovaikutuksen tapoja, jotka mahdollistavat kommunikoinnin kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Lähteet:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33516421/
https://www.physiopedia.com/Effective_Communication_for_Displaced_Persons
3 toukokuuta 2022
Kun sodasta pakenemisessa on myös riskinsä
Useat humanitaariset järjestöt varoittavat Ukrainan pakolaisnaisten vaarasta joutua
ihmiskauppaverkostojen vangiksi ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämä ongelma on
kasvanut aseellisen konfliktin puhjettua.
Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM, joka on osa YK:ta, tunnisti ja auttoi hieman yli 1 000 ukrainalaista ihmiskaupan uhria vuonna 2021. Venäjän hyökkäyksen jälkeen IOM varoitti, että ihmisillä, jotka pakenevat maasta, erityisesti naisilla, on lisääntynyt ihmiskaupan riski. Ukrainalaisilla naisilla käytävä kauppa huolestuttaa järjestöjä, kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ää, joka huomauttaa, että ”he tarvitsevat suojelua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan”.
Ihmiskauppaa harjoittavat ringit toimivat tunnetusti aktiivisesti Ukrainassa ja sen naapurimaissa rauhan
aikana. Sodan sekasorto on täydellinen suoja liiketoiminnan kasvattamiselle. Karolina Wierzbińska, ihmisoikeusjärjestö Homo Faberin koordinaattori Lublinissa korosti, että lapset ovat suuri huolenaihe.
”Monet nuoret matkustivat pois Ukrainasta ilman huoltajaa. Hajanaiset rekisteröintiprosessit Puolassa ja muilla raja-alueilla varsinkin sodan alussa johtivat siihen, että lapsia katosi, ja heidän nykyinen olinpaikkansa on tuntematon.”
Katalonian itsehallintoalueen aluejohtaja Pere Aragonès ja tasa-arvo- ja feminismiministeri Tània Verge tapasivat Punaisen Ristin edustajia Kataloniassa. Punainen risti on sodan alettua auttanut 13 642 ukrainalaista. Tapaamisen jälkeen hallitus varoitti maassa tapahtuvista yrityksistä tehdä ihmiskauppaa ukrainalaisilla pakolaisilla, kuten Tània Verge nosti esiin tilaisuudessa, joka pidettiin Punaisen Ristin päämajassa Barcelonassa.
Lähteet:
21st March 2022
More than 40 percent of migrant women in Finland are highly educated
According to the labour market association STTK, more than 40 % of migrant women in Finland have a higher education degree, but only half of them are involved in working life. This means that they could be a great resource in the employment market, and it would be useful to connect integration activities better with employment.
Integration training could be more directly connected to jobs and any internship periods should be much longer, as currently they are very short, states Marisel Soto Godoy from Monika integration centre. Migrant women are also directed towards female-centered jobs, such as the field of healthcare and social affairs. Raising a family also poses a challenge on the employment of migrant women – the employment rates for migrant women without children are significantly higher. Many Finnish women have an existing job that they go back to after having a child, whereas migrant women may not have this option and finding a job when the children are older is much harder.
There are many fields in the Finnish job market suffering from labour shortage, and it seems strange that in the meanwhile it seems difficult for migrant women to find employment. According to Soto Godoy, this should be rectified and migrant women’s competence should be recognised and utilised in the Finnish labour market.
References:
11st March 2022
How can leisure activities enhance the integration of refugee and asylum-seekers?
A study published by Bournemouth University examines how leisure and physical activity, such as dance and music-making, may play a significant part in the lives of asylum seekers. According to Dr Nicola De Martini Ugolotti:
“Forced migrants are often marginalised and considered to be a problem that needs to be solved or managed, or to be objects of charitable interventions at best. They can be viewed as a threat or as traumatised victims. One of the implications of this which has been highlighted by my research is that to be a refugee means to be stuck in this label where you are just a victim, or a ‘bogus’ refugee, and it’s very hard to escape from those labels.”
Dr. De Martini Ugolotti observed that as a result of the study, participants began to form their own leisure clubs. Despite challenges such as money and venue availability, these projects demonstrate the dedication and perseverance of some of the group members in preserving spaces, moments, and traditions that were important in their aspirations to make Bristol and Britain their home. Dr. De Martini Ugolotti continues to work with them and the project’s charities to assist and sustain these organizations.
Similarly, another researcher at the University of Sheffield noted that refugees who lack resources and are suffering the effects of traumatic events, an affordable and accessible space for leisure can be extremely beneficial to their well-being. The use of such areas for relaxation and recreation, as well as for exercise, socialization, and play, can help refugees strengthen their bonds with their host communities and get a better spatial awareness of the cities in which they live.
References:
4th March 2021
High unemployment rate among migrant women in Finland
In Finland, as in many parts of Europe, unemployment is high among women of a foreign background. Only slightly more than half of migrant women are employed. The position of migrant women in the job market is currently poor in Finland, even among migrant groups who have good education background and good language skills.
According to a study by the Ministry of Economic Affairs and Employment in Finland, the employment rate of foreign-background women in Finland was 55 % in 2020, whereas for women of Finnish origin it was 72 %. In contrast, the employment rate of men with a foreign background was quite high (70 %), close to those of Finnish origin.
The employment rate of migrant women improves the longer they spend in Finland. However, it does not reach the level of Finnish women even after 15 years. For migrant men, the situation is usually close to the level of Finnish men after about 3 years in Finland.
Marisel Soto Godoy from migrant women’s association Monika-Naiset suggests as methods improving the integration of migrant women in Finland to have more integration training at work places instead of classrooms, where the women would learn the language while working. It would also be important to start studying faster, especially language studies. Some methods, such as salary support for the employer, might encourage employers to see the potential and hire more migrant women.
References:
https://yle.fi/uutiset/3-11167817
https://tem.fi/en/-/maahanmuuttajien-onnistunut-kotoutuminen-on-monen-tekijan-summa
28 helmikuuta 2022
Suullinen ja kirjallinen ilmaisu: lisäeste pakolaisten työllistymiselle
Kun hakee töitä Ranskassa, yksi merkittävä kriteeri, jolla erottua muista hakijoista on taito ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. Kun on ensin oppinut kielen, Ranskaan saapuvat maahanmuuttajat kohtaavat vielä lisähaasteen: monimutkaisen kirjoitusasun. Toisin kuin useimmat romaaniset kielet (espanja, italia, romania), ranska ei ole foneettinen kieli. Eli vaikka osaa lausua ranskankielisen sanan, ei välttämättä tiedä, miten se kirjoitetaan. Porvaristo kehitti sanojen kirjoitusasun 1800-luvulla tarkoituksellisesti vaikeaksi, ja myös ranskalaiset itse kärsivät välillä sen monimutkaisuudesta, koska sitä käytetään työkaluna sosiaalisessa valinnassa. Itse asiassa, Ipsoksen 2500:lla työnantajalla teettämän kyselyn mukaan 80% rekrytoijista on valmiita hylkäämään hakijan, jos hän tekee kirjoitusvirheitä CV:ssään tai hakemuksessaan. Tämä on lisähaaste maahanmuuttajille, jotka etsivät pätevyyttä edellyttävää työtä. Henkilölle, joka ei ole opiskellut ranskalaisessa koulutusjärjestelmässä, oikeinkirjoituksen hallitseminen vaatii ylimääräistä aikaa ja panostusta. Tämän tyyppinen ulkopuolelle jättäminen yhdistyy muihin työllistymisen esteisiin: syrjintään nimen, osoitteen, tai ihonvärin vuoksi, tai kansallisuuteen liittyvään stigmaan. Oikeinkirjoituksen lisäksi ranskan ääntämiseen vahvalla aksentilla voidaan suhtautua negatiivisesti. Ei ole epätavallista, että maahanmuuttajia pilkataan, mikä alentaa heidän asemaansa suhteessa syntyperäisiin puhujiin. Esihenkilöt eivät ehkä ota vakavasti ideoita, jotka on ilmaistu virheettömällä ranskan kielellä, mutta vahvalla aksentilla. Kielimuuri saattaa siten vaikuttaa maahanmuuttajaan läpi hänen uransa, vaikka hän tekisi kaikkensa kotoutuakseen. Sosiaalisen ilmiön intersektionaalisuutta ei siten pitäisi jättää huomioimatta, kun analysoidaan maahanmuuttajien työllistymisvaikeuksia. Kielikoulutus on tarpeellista, mutta lisäksi tarvitaan syvempää pohdintaa yhteiskunnallisista mekanismeista niissä kriteereissä, joita sovelletaan rekrytoinnissa tai ylennyksissä.
Lähteet:
https://www.lalsace.fr/social/2021/10/25/quels-sont-les-criteres-redhibitoires-a-l-embauche
https://www.ted.com/talks/arnaud_hoedt_jerome_piron_la_faute_de_l_orthographe?language=fr
https://www.franceinter.fr/economie/trop-de-fautes-d-orthographe-au-travail-la-maitrise-du-francais-devient-un-critere-de-recrutementhttps://www.francebleu.fr/infos/societe/fautes-d-orthographe-au-travail-un-critere-scrute-par-les-employeurs-pour-recruter-1635143936
24 helmikuuta 2022
Eläminen paikassa, johon ei ole tervetullut
Maahanmuuttajien määrän kasvu aiheuttaa yhteiskunnalle uusia haasteita. On kiistatonta, että maahanmuutto vaikuttaa maan kulttuuriin, muuttaen sen perinteiden, kielten ja tapojen sulatusuuniksi. Maahanmuuttajat, jotka saapuvat työsopimus solmittuna tai pahimmillaan epäinhimillisistä olosuhteista ilman papereita, ovat kotoisin eri maista ja kuuluvat hyvin erilaisiin kulttuureihin ja etnisiin ryhmiin, ja joskus heidän tapansa voivat olla hyvinkin poikkeavia vastaanottavan maan tavoista.
Jos katsomme taaksepäin, näemme, että maahanmuuttopolitiikassa on ollut monenlaisia vaiheita Euroopassa. 1970-luvulla niillä mailla, jotka tarvitsivat ulkomaalaisia työntekijöitä, oli maahanmuuttoa edistävä politiikka. Mutta vuoden 1973 talouskriisin jälkeen sellaiset maat, jotka olivat suosineet työvoimaperäistä maahanmuuttoa, muuttivat menettelytapaansa ja yrittivät lopettaa maahanmuuton rajoittavilla laeilla, jotka tekivät työntekijöiden maahantulosta erittäin vaikeaa. Tästä syystä mahdollisuudet palkata siirtotyöläisiä laillisesti ovat pienentynyt huomattavasti, jolloin monessa tapauksessa laiton maahantulo on ainoa mahdollisuus. Tämä tekee maahanmuuttajat haavoittuviksi ja altistaa heidät hyväksikäytölle.
Laittomat keinot johtavat siihen, että Eurooppaan päätyvät maahanmuuttajanaiset ovat alttiita joutumaan ihmiskaupan uhreiksi, ja siten heidän kohtaamansa vaikeudet ovat merkittäviä. Euroopan neuvoston keräämän tiedon mukaan ihmiskaupan uhrien määrä kasvoi 44% vuosien 2015 ja 2018 välillä. Vuonna 2018 uhreja oli 15 310 verrattuna kolme vuotta aiempaan, jolloin heitä oli 10 598.
Lähteet:
https://www.corteidh.or.cr/tablas/r38208.pdf
https://rm.coe.int/9th-general-report-on-the-activities-of-greta-covering-the-period-from/16809e128b
10 helmikuuta 2022
Pakolaisten työllistettävyys ja mielenterveys
Tutkimukset ovat osoittaneet, että pakolaisten työllistettävyyden ja mielenterveyden välillä on positiivinen korrelaatio. Waldenin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan pakolaisilla on voimakkaampia traumaperäisen stressihäiriön ja vaikea-asteisen masennuksen oireita, jos he ovat työttömiä. Sen lisäksi että työttömyys itsessään lisää merkittävästi mielenterveysongelmien riskiä, tutkimus osoitti, että 483 työttömällä kambodšalaisella pakolaisella esiintyi huomattavasti enemmän traumaperäistä stressihäiriötä ja vaikea-asteista masennusta. Samoin Alankomaissa asuvat muslimipakolaiset kärsivät suurista henkisistä rasitteista ollessaan työttöminä.
Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi Euroopan unionin sisäpolitiikan pääosaston julkaisemassa raportissa mainitaan, että on tärkeää investoida naispakolaisten koulutukseen, koska koulutuksen saatavuus on välttämätöntä turvapaikkaa hakevien naisten kotouttamiseksi, ja jotta lisätään heidän sitkeyttään selviytyä stressistä ja traumoista. Pääsy koulutukseen lisää myös työllistymisen mahdollisuuksia ja siten helpottaa traumaperäisen stressihäiriön ja vaikea-asteisen masennuksen oireita, kuten on kuvattu yllä. Lisäksi pakolaisnaisten osallistuminen koulutukseen vähentää eristyneisyyttä ja lisää osallistumista arkielämään, mikä palauttaa normaaliuden tunnetta ja nostaa itsetuntoa.
Edellä esitetyn perusteella on tärkeää, että maat, joissa on paljon pakolaisia ja maahanmuuttajia, harkitsevat sellaisten käytäntöjen täytäntöönpanoa, joiden päämäärä on parantaa pakolaisnaisten mielenterveyttä ja edistää heidän kotoutumistaan. Esimerkiksi tukemalla yhteisöjen palvelujen ohjelmia, jotka lisäävät tietoisuutta mielenterveydestä ja koulutusmahdollisuuksista, edistetään merkittävästi edellä mainittujen ongelmien käsittelyä.
Lähteet:
https://scholarworks.waldenu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1025&context=jswgc
https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/556929/IPOL_STU(2016)556929_EN.pdf
21 tammikuuta 2022
Pakolaisten työllistettävyys Isossa-Britanniassa
Mitkä ovat esteet ja miten voimme auttaa?
Oikeus tehdä työtä on yksi perusihmisoikeuksista, joka on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen suojaama. Sen vuoksi jokaisella on oikeus tuottavaan työllisyyteen ja työnteon esteet olisi poistettava.
Tämä on erityisen tärkeää pakolaisille, jotka ovat joutuneet kohtaamaan kauheuksia matkallaan turvaan Isoon-Britanniaan, ja jotka usein turvautuvat terveyspalveluihin rakentaakseen elämänsä uudelleen. Mutta tällä hetkellä työllisyysluvuissa on suuri ero pakolaisten (51% työllistettynä) ja syntyperäisten (73% työllistettynä) välillä. Pakolaiset myös tienaavat vähemmän ja heillä on vähemmän työtunteja kuin Isossa-Britanniassa syntyneillä työntekijöillä.
Miksi pakolaisten on vaikea saada töitä?
Kuten useimpien muiden ihmisten Isossa-Britanniassa, pakolaisen täytyy löytää töitä, jotta hänellä on varaa kohtuulliseen elintasoon. Sen lisäksi, että tällä hetkellä on yleisesti vaikea saada töitä Britanniassa, pakolaisilla on muitakin haasteita työn saamisessa. Yksi merkittävä syy työnsaannin vaikeuteen on kielitaidon puute verrattuna syntyperäisiin puhujiin. Yksi työnantajien yleisimmistä vaatimuksista on englannin kielen hallinta. Mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen vaatii vuosien harjoittelua ja koulutusta. Valitettavasti pakolaisille tämä ei usein ole mahdollista heidän kotimaassaan. Joten kun he saapuvat Isoon-Britanniaan, he eivät pysty vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksiin, ja sen seurauksena ovat heikommassa asemassa suhteessa syntyperäisiin työnhakijoihin.
Lisätekijöitä, jotka aiheuttavat esteitä pakolaisten työllistymiselle, ovat syrjintä ja ennakkoluulot. Pakolaiset ovat lähteneet synnyinpaikastaan toiveena välttää syrjintää. Valitettavasti pakolaiset kohtaavat usein syrjintää uudessa maassa, josta he ovat hakeneet turvapaikkaa. Tämä syrjintä saattaa vaikeuttaa työpaikan saantia, jolloin pakolaiset jäävät työttömiksi ja ilman työkaluja, joilla kotoutua paikallisiin yhteisöihin johtuen englannin kielen taitamattomuudesta.
Mitä voidaan tehdä pakolaisten työllistämiseksi?
Hallituksen päätöksentekijöiden pitäisi pyrkiä tarjoamaan pakolaisille tehokasta mutta kohtuullista kielikoulutusta, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi kielikoulutuksen pitäisi ensisijaisesti keskittyä työpaikan tarpeisiin, jossa mahdollisesti valtion kustantamissa ohjelmissa yhdistetään paikan päällä järjestettävät kielitunnit ja työpaikalla tapahtuva koulutus.
Digitekniikka voi myös olla merkittävä apu tarjoamalla verkossa koulutusmoduuleja, joissa käsitellään työhaastattelun käyttäytymisnormeja, työllistymistä Isossa-Britanniassa, opetetaan pakolaisille, miten löytää työpaikka ja säilyttää se, sekä mitä on odotettavissa brittiläisellä työpaikalla.
Pakolaisilta puuttuu usein tietoa työmahdollisuuksista, kun taas työnantajat ovat usein epätietoisia pakolaisten kyvyistä. Etniset verkostot, kansalaisjärjestöt ja työllistymispalvelut voivat auttaa pakolaisia löytämään sopivan työn, mutta myös tilapäistä työvoimaa välittävät yritykset ja teknologia-alustat kuten LinkedIn ovat erittäin hyödyllisiä työkaluja sopivan työn löytämisessä. Näiden palveluiden pitäisi olla kaikkien pakolaisten saatavilla, jotta voidaan poistaa työllistymisen esteitä. Lisäksi valtion viranomaisten tulisi rohkaista ja kannustaa yrityksiä palkkaamaan pakolaisia, jotta luodaan uusia työllistämisnormeja, mikä pitkällä aikavälillä lisää kaikkien pakolaisten työllistymistä.
Lähteet:
- Jamil, H. Kanno, S. Arnetz, B. (2015). Promoters and barriers to work: a comparative study of refugees versus immigrants. Available at: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4347467/
- Legrain, P. (2017). How to Get Refugees into Work Quickly. Tent Step Up. Available here.
14 tammikuuta 2022
Lyhyesti syistä maahanmuuttajanaisten heikkoon viestintätaitoon
uten on todettu aiemmissa CoCoFe-projektin artikkeleissa, heikolla englannin kielen taidolla on useita ja monimutkaisia haitallisia seurauksia. Samoin on selvää, että maahanmuuttajien vaikeudet oppia kieltä ovat yleisiä. Miksi siis maahanmuuttajien viestintätaidot eivät ole vahvemmat? Olemme tutkineet puutteellisen englannin kielen taidon vaikutuksia, joista voi takaperin johdattaa joitain syitä.
Tietenkin on olemassa yleisimmät tekijät, jotka liittyvät taloudelliseen haavoittuvaisuuteen, rasismiin, muukalaisvihaan, vähäiseen kokemukseen tai siihen, että vastaanottava maa ei hyväksy tutkinnon pätevyyttä. Näitä kaikkia tekijöitä on tutkittu aiemmin. Erityisesti naismaahanmuuttajille nämä tekijät vaikuttavat negatiivisemmin johtuen heihin kohdistuvista toisenlaisista käytännöistä verrattuna miesmaahanmuuttajiin. Vaikka työn vuoksi tulevien mies- ja naismaahanmuuttajien määrässä ei ole merkittävää eroa, perheenyhdistämisen takia maahan saapuu huomattavasti enemmän naisia. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota naismaahanmuuttajiin vaikuttaviin tekijöihin, ja erityisesti niiden naisten tilanteisiin, joilla on monimutkaiset tarpeet perhesyistä.
Vaikka varmasti useimmat maahanmuuttajat tarttuisivat mahdollisuuteen käyttää aikansa tavalla, joka on taloudellisesti, ajallisesti ja sosiaalisesti turvattu, opiskellakseen englantia riittävän korkealle tasolle, monille asia ei ole niin yksinkertainen. Naismaahanmuuttajille on erityisen tärkeää, että kielikoulutusohjelmissa, jotka tähtäävät kielitaidon puutteiden korjaamiseen, otetaan huomioon heidän muut sitoumuksensa tarjoamalla joustavat aikataulut ja joustavuutta saavutettavuudessa. Tutkimus on itse asiassa osoittanut, että suurin syy, miksi ongelmaan kohdistetut politiikat ovat epäonnistuneet, on ollut nimenomaan joustavuuden puute. Kun otetaan tämä tieto jatkossa huomioon, tulevien ohjelmien onnistuminen on kiistatta todennäköisempää.
Lähteet:
https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.606.9090&rep=rep1&type=pdf
5 tammikuuta 2022
Maahanmuuttajanaiset koronapandemian aikana
Yleisesti ottaen ne tilanteet, jotka aiheuttavat haittaa tai luovat ympäristön, jossa tietty ryhmä joutuu sietämään poikkeuksellisia vaikeuksia, ja mikäli naiset ovat osa tuota ryhmää, voidaan varmuudella todeta, että naisiin se vaikuttaa epäsuhtaisesti. Johtuen miesten ja naisten elämien eroavaisuuksista, joka näkyy usein sukupuolinormien eroina, uran kehityskaarissa, hoitovelvollisuuksissa ja roolista perheessä, ohjelmat, jotka lisäävät ongelmia vain pahentavat niitä esteitä, joita naiset useammin kohtaavat. Tästä päästään niihin olosuhteisiin, joissa Isossa-Britanniassa asuvat maahanmuuttajat ovat joutuneet elämään kuluvan pandemian aikana.
Mainittakoon ensiksi, että pandemian aikaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet eniten aloihin, joilla suurin osa maahanmuuttajanaisista työskentelee. Näitä aloja ovat esimerkiksi siivous, kotitaloustyöt, majoitus ja lastenhoito. Ottaen huomioon epävarman työtilanteen, jossa huomattavan iso osa maahanmuuttajanaisista jo on, mikä tarkoittaa nollatuntisopimuksia, matalaa palkkaa ja vähäisiä työtunteja, itsensä työllistämistä jne., edes ne rajoitustoimenpiteet, joiden piti vähentää laajalle levinnyttä työttömyyttä eivät ole tuoneet helpotusta.
Yhtäkkinen, odottamaton työttömyys voi vaarantaa maahanmuuttajien oleskelun, aiheuttaa ongelmia viisumin kanssa, ja vaikuttaa heidän itsenäisyytensä, joten työpaikka on välttämätön, jotta heidän turvattu oleskelunsa voi jatkua. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa rikkova Iso-Britannian menettelytapa ”ei oikeutta turvautua julkisiin varoihin” (NRPF), mahdollistaa peruspalveluiden epäämisen, johon kuuluvat taloudellinen tuki ja terveyspalvelut, kuten yleistuki tai kansallinen terveyspalvelu (NHS) niille maahanmuuttajille, jotka ovat työttöminä. Ei siis ole yllättävää, että työttömäksi jääville maahanmuuttajanaisille koituu seuraamuksia, jotka voivat olla tuhoisia. Tämä on vielä merkittävämpää, kun ottaa huomioon paperittomat maahanmuuttajanaiset (jotka ovat jo haavoittuvia, koska heiltä on evätty turvapaikka, tai he ovat ihmiskaupan, työvoiman tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreja), joilla on suurempi tarve kyseisille palveluille, jotta he voivat paeta.
Kun otetaan huomioon aiemmin mainitut tekijät, joiden takia naisten tilanne on erilainen miehiin verrattuna, maahanmuuttajanaiset ovat miehiä todennäköisemmin riippuvaisia toisista maahanmuuttajista.
Maahanmuuttajanaisten oikeudellisen aseman kannalta tämä tarkoittaa, että jotta he voivat jatkaa asumista Isossa-Britanniassa, heidän on jäätävä siihen suhteeseen. Yhdistettynä muihin vaikuttaviin tekijöihin, jotka tekevät naisista miehiä alttiimpia parisuhdeväkivallalle, maahanmuuttajanaiset ohitetaan liian usein politiikoissa, jotka rajoittavat maahanmuuttajien oikeudellista turvaa sekä työllisyyden ja oleskelun pysyvyyttä.
Asian kääntöpuoli on se, että jos maahanmuuttajanainen valitsee välttää köyhyyden, joka seuraisi suhteesta lähtemisestä, hän on alttiimpi pakottamiselle, hyväksikäytölle, kontrollille ja fyysiselle väkivallalle. Nämä kaikki ovat ongelmia jo lähtökohtaisesti, ilman että ne liittyvät Ison-Britannian sekavaan maahanmuuttojärjestelmään.
On selvää, että Ison-Britannian maahanmuuttojärjestelmä on huonosti suunniteltu. Tämä on käynyt selväksi erityisesti naismaahanmuuttajille. On elintärkeää, että luodaan ohjelmia, jotka ottavat huomioon sekä maahanmuuton että naiset maahanmuuttajina. Mitä nopeammin, sen parempi.
Lähteet:
https://wbg.org.uk/wp-content/uploads/2021/03/Covid-19-and-economic-challenges-for-migrant-women.pdf
12 joulukuuta 2021
Etätyö työllistymismahdollisuutena pakolaisten avuksi
Etätyöskentely on yleistynyt Covid-19-pandemian aikana ja monet aiemmin etätyömahdollisuutta vastustaneet yritykset ovat nyt pakon edessä saatu tukemaan etätyötä. Etätyömahdollisuuksien laajempi saatavuus voisi myös tukea pakolaisia. Se antaisi heille mahdollisuuden saavuttaa taloudellinen riippumattomuus, koska heillä olisi enemmän mahdollisuuksia ja työpaikkojen puute heidän isäntäalueellaan ei olisi ongelma. Esimerkiksi Newlines Instituten verkkosivustolla olevassa artikkelissa todetaan, että “etätyömahdollisuuksien lisääminen vaikuttaisi pakolaisten toimeentulon lisäksi myös monien yhdysvaltalaisten yritysten kokemaan merkittävään lahjakkuuskuiluun”, mikä ei kilpaile suoraan paikallisen väestön kanssa. He ehdottavat, että yhteistyö eri toimijoiden välillä julkisella ja yksityisellä sektorilla – hallitukset, YK, kansalaisjärjestöt, koulutuksen tarjoajat ja yksityinen sektori – on välttämätöntä, jotta pakolaiset voivat hyötyä etätyömahdollisuuksista (1). Tätä mallia voidaan soveltaa myös moniin Euroopan maihin.
Pakolaisten laillinen työllisyyden tila voi kuitenkin olla ongelma, ja on tärkeää, että tällaiselle työlle on asianmukaiset oikeudelliset puitteet, jotta voidaan taata riittävä oikeudellinen suoja etätyötä tekeville pakolaisille (1).
Jotkut yksityiset ja julkiset tahot ovat jo tehneet aloitteita pakolaisten etätyön helpottamiseksi – esimerkiksi Remote, maailmanlaajuinen palkka-, vero- ja säännöstenmukaisuusyhtiö, on perustanut Remote for Refugees -aloitteen. Ohjelma tarjoaa ilmaisen maailmanlaajuisen työpaikan pakolaisille, jotka tällä hetkellä asuvat maissa, joissa heillä on toimipiste. Tämä tekee yritysten investoimisesta pakolaisten kykyihin helppoa ja kustannustehokasta.
Etätyöaloja voivat olla muun muassa teknologia, käännöstyöt, koulutus, hallinto, talous, markkinointi ja erilaiset tutkimuksen osa-alueet (3). Asianmukaisten pakolaisten koulutusmahdollisuuksien ja asiaa käsittelevän oikeudellisen kehyksen ansiosta etätyöstä voisi tulla varteenotettava vaihtoehto monille pakolaisille isäntämaasta riippumatta, mikä auttaisi heitä itsenäistymään ja siirtymään työelämään.
Viitteet:
- Charles, L. 2021, Giving Refugees Employment Opportunities Through Remote Work. https://newlinesinstitute.org/refugees-and-forced-displacement/giving-refugees-employment-opportunities-through-remote-work/
- Molina, G. 2021, Remote Announces New Program to Give Refugees Remote Work Opportunities. https://thinkremote.com/remote-for-refugees-program/
- Charles, L. 2021, How remote work could help refugees. https://www.weforum.org/agenda/2017/11/remote-work-could-help-refugees/
24 marraskuuta 2021
Esteet pakolais- ja pakkomaahanmuuttajanaisten integraatiolle espanjassa
Pakolaisten ja pakkomaahanmuuttajien kokema syrjintä ja syrjäytyminen moninkertaistuu ja on naisten kohdalla vakavampaa pelkästään siksi, että he ovat naisia.
Koska naispakolaiset ovat naisia, he ovat suuremmassa vaarassa joutua vaaraan ja syrjintään kuin miespakolaiset. Tästä johtuen monet heistä joutuvat väkivallan, ihmiskaupan ja sovittujen avioliittojen uhriksi. Itse asiassa UNHCR:n viime vuoden raporttien mukaan tämä pätee puoleen maailman 82,4 miljoonasta siirtymään joutuneesta ihmisestä. Naisten ja tyttöjen erityistarpeiden ja -olosuhteiden huomioon ottamiseksi ei kuitenkaan osoiteta riittävästi resursseja. Tämän todellisuuden lisäksi naisilla on huonommat mahdollisuudet saada terveydenhuoltoa, työllistyä ja saada laillisia oleskelulupia.
Lisäksi maailmanlaajuisen pandemian puhkeamisen myötä maahanmuuttajien ja erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osallistamisprosessi on häiriintynyt suuresti, ja se pahenee edelleen pandemian edetessä.
Vaikka on totta, että Espanja on yrittänyt sopeutua uusiin tarpeisiin ja toimia ripeästi, nämä ovat olleet hätäisesti suunniteltuja toimenpiteitä, joissa kaikki on pitänyt rakentaa alusta alkaen. Tältä osin on syytä korostaa joitakin toimia, kuten oleskelulupien pidentämistä tai hallinnollisten asiakirjojen voimassaolon lykkäämistä. Mutta näistä hyvistä esimerkeistä huolimatta hätätilanne on vaikuttanut ja vaikeuttanut heidän olojaan väestöön verrattuna työllistyvyyden, asunnon saatavuuden ja perustarpeiden kattavuuden sekä väestön tarvitseman psykososiaalisen hoidon osalta. Sosiaalinen ja teknologinen eristyneisyys vaikeuttaa entisestään heidän tilannettaan ja kasvattaa digitaalista kuilua erityisesti naisten kohdalla.
On syytä mainita UN Women -organisaation laatima strateginen suunnitelma 2022–2015, joka pyrkii saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ennen vuotta 2030. Siinä vahvistetaan toimenpiteitä, kuten kiireellisen ja jatkuvan toiminnan käynnistäminen sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi. Arvioidessamme näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa meidän tulee analysoida, miten maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisten kohtaamien haasteiden ja vaikeuksien torjuminen olisi mahdollista:
- Sosiaali- ja turvallisuuspalvelujen saatavuus, koska naiset kohtaavat enemmän syrjintää, seksuaalista väkivaltaa ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
- Tietojen, rekisterien ja kansalaisuuden saatavuus. He kohtaavat yleensä suurempia esteitä käsitellessään turvapaikka- ja kansalaisuushakemuksia.
- Pääsy taloudellisiin mahdollisuuksiin. Pakolaiset ja pakkomaahanmuuttajanaiset lähtevät koulutuksen ja työmahdollisuuksien kannalta epäedullisesta tilanteesta.
16 marraskuuta 2021
Vuonna 2018 Euroopan neuvoston raportin mukaan naiset edustivat 51,8 prosenttia uusista Ranskaan tulokkaista, mutta he vaikuttavat kuitenkin näkymättömiltä tiedotusvälineissä.
Dokumentin La France en vrai (Todellinen Ranska) ohjaajien Margaux Bornet’n ja Léonie Samelin mukaan he kuitenkin jäävät taustalle toisinaan kulttuurisista syistä ja lähinnä turvallisuussyistä. Tästä syystä he päättivät kuvata tämän videodokumentin maanpaossa olevista äideistä, jotka tutkivat maanpaon ja äitiyden yhteensovittamiseen liittyviä aiheita.
Euroopan neuvoston ohjeiden mukaan ”Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien suojelu” -raportissa monet naiset ja tytöt ovat joutuneet ja kokemaan vakavia sukupuoleen perustuvan väkivallan muotoja majoitustiloissa, vastaanotto- ja säilöönottolaitoksissa kaikkialla Euroopassa. Sukupuolisensitiiviset toimenpiteet tämän väkivallan torjumiseksi, mukaan lukien sukupuolisensitiiviset poliisitoimet, turvakodit, neuvonta ja ehkäisyohjelmat, puuttuvat täysin. Myös saniteettitiloista, sukupuolen mukaan erotelluista tiloista ja turvapaikoista on pulaa. Vuonna 2017 GSF-järjestö (Gynaecology Without Borders) paljasti ”le Journal des femmes” -lehdessä, että 70 prosenttia maahanmuuttajanaisista oli kokenut moraalista, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. GSF on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on auttaa naisia epävakaissa tilanteissa kaikkialla maailmassa, jossa heidän kehitystään, ihmisarvoaan ja terveyttään laiminlyödään, uhataan tai kielletään.
CADA-keskukset (Reception Centers for Asylum Seekers) tarjoavat turvapaikanhakijoille yöpymispaikan, kun heidän pakolaisstatushakemustaan käsitellään. Tämä vastaanotto sisältää majoituksen sekä hallinnollisen tuen (apu turvapaikanhakumenettelyssä), sosiaalisen tuen (terveydenhuoltoon pääsy, lasten koulunkäynti jne.) ja taloudellisen avun ruokaan. CADA-keskuksia hallinnoivat yleensä yhdistykset tai yritykset. Ranskassa on yli 300 CADA-keskusta, joista 22 Calais’n alueella.
On aika nostaa naisten ja äitien oikeudet maahanmuuttajien avustustoimien etusijalle, sillä he ovat yhdessä lastensa kanssa muuttoliikekriisin haavoittuvimpia ja silti vähemmän huolehdittuja päähenkilöitä.
Viitteet:
25 lokakuuta 2021
Puutteellisen englannin kielen ymmärryksen kasaantuvat vaikutukset maahanmuuttajille Iso-Britanniassa
Mitä tulee työllisyyteen, yksi yleinen näkökulma maahanmuuttajanaisista Iso-Britanniassa on se, että tällä ryhmällä on huonommin palkattuja työpaikkoja, epävakaita työpaikkoja ja huonolaatuisempia työpaikkoja (joihin voi liittyä useita tekijöitä, kuten vähäiset työtunnit, epäsäännöllinen palkka, vaaralliset tai epähygieeniset työolosuhteet jne.). Migration Observatory, erittäin hyödyllinen resurssi tälle hankkeelle, tunnistaa, että yksi merkittävä este näille ihmisille on se, että maahanmuuttajanaisilla saattaa olla runsaasti siirrettäviä taitoja, mutta on paljon todennäköisempää naisten kuin miesten kohdalla, ettei näitä taitoja ole virallisesti tunnustettu. ”Toinen vuoro”, jonka työssäkäyvät perheelliset naiset kohtaavat, on tietysti tärkeä esimerkki sellaisista työskentelysovelluksista, joita ei tunnusteta, mutta pakolaisnaisilla on myös muita todennäköisemmin ollut huono pääsy koulutukseen aiemmassa elämässään. Tämä johtaa siihen, että heidän taitojaan ei ole tunnustettu. Mahdollisten työnantajien kohdalla sekä näitä naisia koskevassa politiikassa heidän olemassa oleviin kykyihinsä tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Kielimuuri ilmaantuu nyt uudelleen, ja englannin taidon ja kotitalouden tulojen välillä on suora yhteys, mikä vaikuttaa entisestään riittävän terveydenhuollon, lastenhoidon, koulutuksen ja työllisyyden saatavuuteen. Vaikka kieli itsessään ei ehkä vaikutakaan luontaiselta esteeltä, heikko englannin ymmärtäminen pahentaa monia aiemmin mainittuja ongelmia. Viime kädessä viestintä on olennainen osa maahanmuuttajien tarpeiden tehokasta täyttämistä. Kieltenoppiminen on elintärkeää kaikilla elämän osa-alueilla maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten kotouttamiseksi.
Viitteet:
https://migrationobservatory.ox.ac.uk/resources/briefings/english-language-use-and-proficiency-of-migrantsin-the-uk/
https://evidence.nihr.ac.uk/alert/enhanced-communication-and-staff-training-could-improve-the-experienceof-maternity-services-for-asylum-seeking-women/
https://ec.europa.eu/migrant-integration/feature/integration-of-migrant-women
20th October 2021
The intersection of obstacles facing refugee women
Examining the barriers that the women encompassed by this project face reveals numerous obstacles, some more obvious than others. Some of these obstacles are gender-based, some are racially motivated, but it is important to continually emphasise the intersection of issues that face migrant women as a whole, but female refugees often to a greater degree, not least because refugees tend to be in a more vulnerable position. Ultimately, that’s what this is all about – vulnerability.
One report, focusing specifically on the barriers migrant women in Ireland face, concluded that the primary triad of obstacles (and they make top three by a significant margin) are the language barrier, limited provision of work permits by the host country and extensive childcare costs and responsibilities. These factors tend to affect women more so than men due to a variety of concerns.
While (blue card) work permit applications from migrants in Ireland generally are processed quite slowly (with wait times sometimes exceeding a year), migrant and refugee women are adversely affected by this issue to a greater degree than men due to Ireland’s family reunification policies. These reunification policies, while providing the impetus to accommodate families split up (potentially, as in the case of many refugees) due to disaster, fail to incorporate the employable attributes of those admitted. This is a serious problem, especially for women, due to the policy’s disproportionate distribution of gender impacting this intersection.
From the same report, we can identify exorbitant childcare costs – all the more devastating when combined with strict benefits systems which serve to sever funding for claimants upon the commencement of employment. Together, this discourages many from entering work, in order to maintain a sufficiently secure income for said childcare. Once again, this is an issue inordinately affecting women.
Suitable opportunities should be made accessible to everyone, regardless The language barrier, an important focus of this project, can manifest itself in several guises. In addition, this barrier is closely linked to cultural barriers, regarding migrants’ awareness of local employment laws. Together, as highlighted in a report investigating severe labour exploitation of migrant women, these coalesce into illegal working circumstances, whether it be limited pay, improper labour conditions, exhausting hours, and the list goes on…
Evidently, this group of people face challenges unprecedented by many of us, which is reflected in their relatively high rates of unemployment. To tackle this task will involve accounting for various aspects of the refugee woman’s experience and providing comprehensive support to those ends.
References:
https://www.newcommunities.ie/assets/files/pdf/162202995215370681.pdf
https://www.oecd.org/els/soc/Faces-of-Joblessness-in-Ireland.pdf
https://ec.europa.eu/migrant-integration/feature/integration-of-migrant-women
https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/severe-labour-exploitation-country_ie.pdf
11 lokakuuta 2021
Suurin osa Iso-Britanniassa asuvista maahanmuuttajista ovat ilmoittaneet käyttävänsä englantia äidinkielenään. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia maahanmuuttajia. The Migration Observatoryn suorittama tutkimus osoittaa, että englantia äidinkielenä käyttävät työllistyvät suuremmalla todennäköisyydellä ja ansaitsevat enemmän. Tämä luo suurta painetta aikuisille maahanmuuttajille, jotka muuttavat Iso-Britanniaan, koska englannin opiskelu tai vaikeus oppia englantia tekee heidän mahdollisuuksistaan erittäin rajallisia.
Iso-Britanniassa tarjoamme ESOL-kursseja, mutta vuosien 2010/11 ja 2017/18 välillä osallistujien määrä putosi. Tämä saattaa johtua sopivien kurssien puutteesta, mutta se saattaa myös johtua rahoituksen puutteesta ja pitkistä odotuslistoista. Vaikka englanti toisena kielenä -kursseille ei ole tiettyä budjettia, on olemassa vaatimukset sille, kuka voi saada rahoitusta. Tämän johdosta ihmiset, joilla ei ole oikeutta rahoitukseen, eivät ehkä voi osallistua näille kursseille.
Sopivien mahdollisuuksien tulisi olla kaikkien saatavilla taustasta riippumatta. Tilastot osoittavat, että englantia paremmin ymmärtävät ihmiset työllistyvät suuremmalla todennäköisyydellä ja saavat parempaa palkkaa, mutta tällaista oletusta ei tulisi olla. Iso-Britanniassa oletetaan maahanmuuttajien oppivan englantia näiden taustasta ja kokemuksista riippumatta, ja tämä on epärealistista. Meidän tuleekin olla ymmärtäväisempiä sen suhteen, mitä tämä merkitsee heidän kohdallaan, ja vaikka suuri osa maahanmuuttajista haluaisi oppia englantia, heillä ei välttämättä ole pääsyä näille kursseille ja rahoitukseen.
Viitteet:
We need to be careful about demanding migrants speak English | Rosie Driffill | The Guardian
1 lokakuuta 2021
Viime aikaisessa The Migration Observatoryn suorittamassa tutkimuksessa osoitettiin, että turvapaikan hakemisen johdosta Iso-Britanniaan muuttavat maahanmuuttajat ovat suuremmalla todennäköisyydellä työttömiä kuin perheen, koulutuksen tai työn vuoksi muuttavat. Tämä koskee erityisesti naispuolisia turvapaikan hakijoita.
Kun tutustumme Obsevatoryn suorittamaan tutkimukseen, on selvää, että maahanmuuttajat ovat yli- ja aliedustettuina tietyissä ammateissa. Suurin osa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista työskentelevät sellaisissa ammateissa kuin siivojat ja avustajat, henkilökohtaiset avustajat, vähittäismyynti, jne. Näitä kaikkia voidaan pitää “alhaisen taitotason” töinä, kun taas “korkean taitotason” työtehtävissä eli opettajina, liiketoiminnassa ja hallinnossa, sihteereinä jne. ei heitä juurikaan näe. Tämä koskee etenkin maahanmuuttajanaisia. Tilastot osoittavat, että Iso-Britanniassa syntyneisiin naisiin verrattuna maahanmuuttajanaiset ja etenkin turvapaikanhakijanaiset työllistyvät pienemmällä todennäköisyydellä.
Tällainen tilanne voi johtua heidän englannin kielen ymmärryksen tasostaan. Englantilaiset yrityksen palkkaavat suuremmalla todennäköisyydellä työntekijöitä, joiden äidinkieli on englanti. Jotkut maahanmuuttajat eivät ehkä edes osaa englantia lainkaan, ja siksi heillä ei ole pääsyä samoihin työmahdollisuuksiin kuin muilla maahanmuuttajilla ja kansalaisilla. Lisäksi sellaisten pakolaisten osuus, joilla on siirrettävä tutkinto, on alhainen. Tämä tarkoittaa sitä, että he eivät täytä “korkean taitotason” työtehtävien vaatimuksia, kuten opettaminen.
Tilanne muuttuu vähitellen vuosien aikana. Yhä useammat ihmiset ja yritykset yrittävät aktiivisesti olla inklusiivisempia. Lisäksi monet koettavat tarjota mahdollisuuksia auttaakseen maahanmuuttajayhteisöjä kukoistamaan ja integroitumaan isäntäyhteiskuntiin tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja kielikoulutusta sekä tarjoamalla pääsyn englannin opetukseen ja mahdollisuuksiensa kasvattamiseen.
Viitteet:
Migrants in the UK Labour Market: An Overview – Migration Observatory – The Migration
Observatory (ox.ac.uk)
https://migrationobservatory.ox.ac.uk/resources/briefings/english-language-use-and-proficiency-ofmigrants-in-the-uk
https://www.open.edu/openlearn/languages/more-languages/linguistics/what-makes-it-hardmigrants-learn-the-language-their-new-home
11 kesäkuuta 2021
Naisten kansainvälinen muuttoliike, perheineen tai yksin, on yhä tärkeämpi ja monimutkaisempi ilmiö, mutta sitä ei ole tehokkaasti dokumentoitu tiedon puutteen takia. Uusi tieto International Labour Organization (ILO) -organisaatiolta tarjoaa joitakin oivalluksia ulkomailta työllistymistä ja parempia mahdollisuuksia etsivistä naisista.
Vuonna 2017 naisia oli 42 % 164 miljoonasta maahanmuuttajatyöntekijästä ympäri maailmaa. ILOSTAT-tilastot näyttävät, että naisten osuus työikäisestä maahanmuuttajaväestöstä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana 24:ssä niistä 63 maasta, joissa tämä aikajana oli saatavilla.
Korkeakoulutettujen työikäisten maahanmuuttajanaisten osuus (kolmannen asteen tai korkeampi) lisääntyi vuosien 2009 ja 2019 välillä 40:ssä niistä maista, joiden kohdalla nämä tiedot ovat saatavilla. Tämä trendi on havaittu myös monissa Organization for Economic Cooperation and Development (OECD) -maissa 2000-luvulta lähtien.
Vaikka naisten työllisyys väestöön verrattuna on usein alhaisempi kuin miesten yleensä, sukupuolikuilu työllistymisessä on useimmiten suurempi maahanmuuttajien keskuudessa. Keskimäärin maahanmuuttajanaiset ovat vähemmän työllistyneitä kuin maahanmuuttajamiehet, ja keskimääräiset luvut suhteessa väestöön ovat vastaavasti 75 % ja 85 %.
Maahanmuuttajanaiset ovat myös huonommassa asemassa saamiensa työpaikkojen laadun suhteen. Suurimmassa osassa maita naiset työskentelevät todennäköisemmin alhaisemman tason ammateissa kuin miehet. Esimerkiksi Ranskassa 24 % työllistyneistä maahanmuuttajanaisista työskenteli siivoajina tai avustajina vuonna 2016.
Lisää tietoa saat ILO:n tutkimuksesta:
www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—dgreports/—dcomm/—publ/documents/publication/wcms_652001.pdf
10 toukokuuta 2021
Suhteellisen tuore kirja kerää kertomuksia 74 työtä tekevästä maahanmuuttajanaisesta eri maista ja eri taustoista, jotka ovat muuttaneet Iso-Britanniaan vuosina 1945–2016. Kirjoittaja, professori Linda McDowell, keräsi kaikki tarinat haastattelemalla naisia vuosina 1992–2012. Kuten kirjoittaja korostaa:
”Yli 70 naista kertovat tarinansa omin sanoin ja paljastavat valtavan panoksensa tähän maahan paitsi palkkatyönsä kautta myös tekemällä Iso-Britanniasta monipuolisemman ja suvaitsevaisemman maan. Maahanmuuttoretoriikka on joskus negatiivista, erityisesti viime aikoina, mutta toivon, että nämä inspiroivat tarinat ”tavallisista” mutta inspiroivista elämistä auttavat haastamaan osan negatiivisuudesta, joka liittyy maahanmuuton vaikutuksiin Iso-Britanniassa. ”
Mielenkiintoista on, että edellä mainittujen siirtolaisnaisten elämä on kulunut tyypillisesti matalapalkkaisissa tehtävissä, muiden hoitamisessa, linja-autoissa, tehtaissa, tarjoillessa tai onnekkaampien ja pätevämpien kohdalla opettajana kouluissa ja yliopistoissa tai pankissa, kirjastossa tai leikkaussalissa.
Lisää tietoa saat tästä artikkelista:
The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.
